Erilaiset tatarit kuuluvat jokaisen pihan luonnonkasveihin, mutta puutarhan varsinaiset riesat ovat japanintatar, jättitatar sekä näiden kahden yhdistelmä hörtsätatar. Joku imbesilli on istuttanut meidän puutarhaan japanintatarta sekä jättitatarta. Niitä kahta olen epätoivon vimmassa ensin kitkenyt ja sitten myrkyttänyt. Koko kesän ahkera puurtaminen on johtanut siihen, että niiden kasvu ja levittäytyminen on osittain hidastunut.
Jättitatar on erittäin kaunis, punertavavartinen ja bambua muistuttava kasvi. Se kasvaa jopa kolmimetriseksi näkösuojaksi kesän aikana. Muutoin pitäisin kyseisestä kasvista, mutta kun se levittäytyy vauhdilla metsään. Juurakko kasvilla on pitkä, joka levittäytyy alas- ja sivuillepäin vauhdilla. Yritin kaivaa kesän alussa juuria pois, mutta se on mieletön työ, joka ei oikeastaan johda mihinkään, koska juuret katkeavat. Kyseinen kasvi lähtee lisääntymään jopa pienestä palasesta juurta. Juurakko on samanlainen riesa kuin vuohenjuurella, paitsi kettumaisuudessaan potenssiin kymmenen. Täysin turhan kitkemisen jälkeen otin RoundUp-pullon kiltisti käteen. Internetin keskustelupalstojen kautta päädyin kokeilemaan taktiikkaa, jossa tatarin varsi katkaistaan läheltä maanpintaa, jolloin kasvin ontto sisin paljastuu. Siihen sumuttelin myrkkyä. Sitten sumuttelin hieman lisää myrkkyä. Sitten vahvensin myrkyn tehoa ja sumuttelin sitä sinne. Lopuksi tuplasin myrkyn sekoitussuhteen, ja nyt odottelen tuloksia. Vielä sieltä joku v-mäinen kasvi tunkee itseään ylöspäin.
Toinen riesa, eli japanintatar, on vain ruma pusikko, joka on toki tehokas näkösuoja jopa puoleentoista metriin saakka. Sen juurakkoa kitkin yhden peräkärryllisen verran. Kasvin maanpäällisten osien maapinta-ala on 4x1,5 metriä. Juuria jäi aivan tuhottomasti maahan kitkentämäärästä huolimatta. Japanintatarta olen suihkutellut suoraan lehdille. Useampi toisto pitää tehdä, jotta aine tehoaa. Pusikon tilalla on nyt ruskeita kuolleita kasveja sekä muutama matala kitukasvuinen versio. Ensi vuonna nähdään kuinka paljon juurista on tuhoutunut.
Tatarten ja myös muiden erilaisten vieraslajien kitkeminen on aikaa vievää puuhaa. Hyviä ohjeita haittakasvien tunnistamiseen ja poisto-ohjeisiin sain vieraslajiportaalista. Tässä on nettilinkki, josta saa lisäinfoa kuvien kera: http://vieraslajit.fi/content/vieraslajitietoa-kaikkien-saataville-%E2%80%93-kansallinen-vieraslajiportaali-avautui.
Siulahan on mielenkiintoinen blogi. Ite oon opiskellut puutarhuriks -98. Tosin hommia ei hirveästi ole tullut tehtyä, kun ei täällä savossa ole. Kotona ja kavereille on tullut tehtyä pihasuunnitelmia. Tosin nykyinen piha on vielä raakile, mutta pikkuhiljaa hyvä tulloo...Pittääpä ruveta seurailemaan mitä sie touhuat puutarhassa =)
VastaaPoista