Ennen näitä lauhoja kelejä tänne oli hieman satanut lunta. Raskaat massat kun putoavat katolta, niin terassi jää osittain lumen alle. Eräänä päivänä oli pakko lapioida pahimmat pois terassilta, jotta vuodevaatteet mahtuvat tuulettumaan sinne.
Innokas labradorinnoutaja Jocce oli apuna sahaamassa tykkilumen katkomaa oksaa pois. On niin paljon lunta, että en jaksanut rahdata oksaa puupinoon muiden seuraksi, vaan se sai jäädä paikalleen kunnes lumet hieman sulaisivat.
Tämä puu alkaa jo olla kohtuu suora näin parin viikon kumarassa olon jälkeen. Minusta tämä oli kyllä aika hieno luonnonmuodostelma, mutta naapurin isäntä ei varmaankaan arvostanut sitä, että puolet hänen istuttamistaan koivuista oli samassa asennossa. Osa on vieläkin kumarassa, enkä tiedä lähteekö ne siitä suoristumaan. Metsikkö on talousmetsää, joten olisihan se suotavaa, jotta ne suhteellisen suorana kasvaisivat.
Jocce ihmettelee sulaa vettä. Lehmitilan emäntä sanoi, että hän on joutunut patistamaan kaupungin väkeä ottamaan näytteet tästä joesta. Vesi kulkee erään tehtaan luota, ja se kuulemma olisi syypää veden väriin. Puhumattakaan siitä, että muutama vuosi sitten lehmä kuoli kolibakteeriin, kun oli erehtynyt juomaan joesta. Toivon mukaan saisivat kunnon suotimet tehtaaseen, jotta eivät tänne saasteitaan tunkisi. Muutoinkin ärsyttää kun tänne kaavaillaan kansankielellä paskatehdasta. On sillä jokin hienompikin nimi, jokin lietteen maadoituslaitos, mutta en tiedä onko paskan vai lietteen hajulla jotain eroa. Kaupungin isät kutsuvat sitä lieväksi hajuhaitaksi, mutta eihän heidän tarvitse sitä haistella.
Pieni koristeomenaa nököttää edelleen keskellä pihaa. Ensi kesänä moottorisaha laulaa, jotta saadaan tasainen nurmikko. Onhan tuo vähän hoopon näköinen töröttäessään yksin pihassa. Jos se edes tuottaisi omenaa, mutta kun ei niin sitten ei! Ehkäpä sen tilalle tulee massiivinen vuorimänty ja atsaleakeskittymä. Mutta sen näkee vasta tulevaisuudessa. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti